Kukaan ei säästy kärsimykseltä,
sillä se on osa meitä,
ruumiillinen kipu, mielentuska,
sairaus, menetykset ja kuolema,
ne pitävät meitä kosketuksessa,
kuuluuko almu myös minulle,
olenko ulkopuolella,
turvattomuuden tunne voi viedä hätään,
vasta katsoessaan valoon voi pystyä,
yliluonnolliselta tuntuvaan tekoon,
joskus kärsimys jalostaa,
kasvattaa ihmisyyttä ja sisukkuutta,
joskus voi tehdä katkeraa, saada kateellisena vertaamaan,
omaa tilaa parempaan osaan,
katkeruus ei jalosta,
se syö sisältä päin,
ja vie viimeisetkin voimat,
kärsimysristin taakkaa,
vaikeat olosuhteet, sairaus,
tai mikä osa sit onkaan,
ole rauhassa,
meitä on muitakin,
sinä et ole yksin,
oikeastaan kaikki me kärsimme jokainen omalla tavallaan
omalla ajallaan, jokainen voi osaa siis samaistua,
jotain siitä ymmärtää ja jakaa,
mutta oletko uskaltanut puhua,
Päiviä puhumatta
sirpaleet lattialta kerätä
ne on liian terävät
Ajatellaan että oma kärsimys tai kipu,
olisi erillainen,
ja tavallaan näin onkin,
mut se ei poista sitä tosiasiaa,
että tavallisesti salaisit,
kipu, onkin yleisin,
miksi muut näyttävät sitten niin hyvinvoivilta,
miks ei se näy iloisilta, elämänhaluisilta,
tavallisesti yritetään, peitellä,
torjua, salata,
ajatellaan että kova osa tekee meistä huonompia,
ja vahvojen maailmassa heikoilla ja huonoilla ei ole osaa,
esitetään että ollaan terveempiä ja vahvempia,
joskus piilottelu aiheuttaa häpeän lisäksi myös syyllisyys,
eka ajattelet että sinä itse olet kärsimyksesi syy,
uppoutumalla huumeisiin, alkoholiin,
holtittoman elämän tyyliin,
hylätyksi tullut ajattelee "minä olen syy miksi minut hylättiin",
koska olen tehnyt mitä olen tehnyt tai olen sellainen kuin olen,
ohitettu tai hylätty lapsi ajattelee olevansa huono vanhemmalleen,
näin hän mielessään säilyttää vanhempaa,
joka on yhä hyvä omalla tavallaan,
ja lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi,
häpeä, syyllisyys, kärsimyksen korostaminen,
salailu, eikö ne jokainen lopulta kierry,
luottamuksen puute ympärille kun kipu on riittävän suuri,
sitä ei voi jakaa sillä ei ole ketään keneen voisit tarpeeksi luottaa,
jos on tullut monta kertaa petetyksi,
luottamuksen kasvattaminen vaatii aikaa,
mutta eräänä päivänä,
se vain tapahtuu,
uskallat luottaa,
epävarmakin askel on ensimmäinen askel
Päiviä puhumatta,
sirpaleet lattialta kerätä
ne on liian terävät
Itselleen kannattaa olla rehellinen ja avoin,
vaik ei kaikkea kannata heti kaikille kertoa,
opettele olemaan luotettava,
harjoittele toisiin luottamista,
opettele olemaan luotettava,
harjoittele toisiin luottamista,
entä jos ne ei kuitenkaan ymmärrä, tajua,
sinun kokemustasi ei voi kukaan täysin kokea,
tämä tekee meistä ainutlaatuisia,
ja ei kaikkea ymmärtääkseen ja tukeakseen tarvitse kokea,
riittää kun on kokenut oman kipunsa,
se antaa kosketuspinnan toisiin ja kyvyn tuntea myötätuntoa,
meillä on kyky kokea myötätuntoa heikompaa kohtaan,
jos kyky tuntea myötätuntoa puuttuu,
on sitä suurempi syy itsetutkiskeluun,
ja aloittaa oma toipuminen,
kyky tuntea myötätuntoa on ihmisille keskeinen,
mutta itselle on myös tärkeää itsearvosteleminen, syytteleminen,
entä jos katselisit omaa menneisyyttä,
ymmärtävin sydämmin,
kipu estää ja rajoittaa elämän iloa,
toipuminen on palaamista ihmisyyteen,
palaamista kyykkyyn, rakastaa ja tehdä työtä,
rakastaa ja tehdä työtä,
rakastaa ja tehdä työtä,
Päiviä puhumatta,
sirpaleet lattialta kerätä
ne on liian terävät
Tarve tulla ymmärretyksi,
voi myös palvella torjuntaa,
en halua jakaa enkä luottaa koska,
sitä mitä tarvitsen en kuitenkaan saa,
ymmärtämystä, hyväksyntää,
torjunta tekee muurin ympärillesi,
toipumisessa ei olekkaan tärkeintä että,
muut ymmärtävät ja hyväksyvät sinut,
vaan se että näet itsesi rehellisesti,
hyväksyt näkemäsi,
ja sieltä pohjalta rakennat muutosta,
pyri olemaan itsellesi rehellinen,
rehellinen havainto,
on harvoin mieleinen,
mutta se on muuttumisen alku
Päiviä puhumatta,
sirpaleet lattialta kerätä,
ne on liian terävät.
sillä se on osa meitä,
ruumiillinen kipu, mielentuska,
sairaus, menetykset ja kuolema,
ne pitävät meitä kosketuksessa,
kuuluuko almu myös minulle,
olenko ulkopuolella,
turvattomuuden tunne voi viedä hätään,
vasta katsoessaan valoon voi pystyä,
yliluonnolliselta tuntuvaan tekoon,
joskus kärsimys jalostaa,
kasvattaa ihmisyyttä ja sisukkuutta,
joskus voi tehdä katkeraa, saada kateellisena vertaamaan,
omaa tilaa parempaan osaan,
katkeruus ei jalosta,
se syö sisältä päin,
ja vie viimeisetkin voimat,
kärsimysristin taakkaa,
vaikeat olosuhteet, sairaus,
tai mikä osa sit onkaan,
ole rauhassa,
meitä on muitakin,
sinä et ole yksin,
oikeastaan kaikki me kärsimme jokainen omalla tavallaan
omalla ajallaan, jokainen voi osaa siis samaistua,
jotain siitä ymmärtää ja jakaa,
mutta oletko uskaltanut puhua,
Päiviä puhumatta
sirpaleet lattialta kerätä
ne on liian terävät
Ajatellaan että oma kärsimys tai kipu,
olisi erillainen,
ja tavallaan näin onkin,
mut se ei poista sitä tosiasiaa,
että tavallisesti salaisit,
kipu, onkin yleisin,
miksi muut näyttävät sitten niin hyvinvoivilta,
miks ei se näy iloisilta, elämänhaluisilta,
tavallisesti yritetään, peitellä,
torjua, salata,
ajatellaan että kova osa tekee meistä huonompia,
ja vahvojen maailmassa heikoilla ja huonoilla ei ole osaa,
esitetään että ollaan terveempiä ja vahvempia,
joskus piilottelu aiheuttaa häpeän lisäksi myös syyllisyys,
eka ajattelet että sinä itse olet kärsimyksesi syy,
uppoutumalla huumeisiin, alkoholiin,
holtittoman elämän tyyliin,
hylätyksi tullut ajattelee "minä olen syy miksi minut hylättiin",
koska olen tehnyt mitä olen tehnyt tai olen sellainen kuin olen,
ohitettu tai hylätty lapsi ajattelee olevansa huono vanhemmalleen,
näin hän mielessään säilyttää vanhempaa,
joka on yhä hyvä omalla tavallaan,
ja lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi,
häpeä, syyllisyys, kärsimyksen korostaminen,
salailu, eikö ne jokainen lopulta kierry,
luottamuksen puute ympärille kun kipu on riittävän suuri,
sitä ei voi jakaa sillä ei ole ketään keneen voisit tarpeeksi luottaa,
jos on tullut monta kertaa petetyksi,
luottamuksen kasvattaminen vaatii aikaa,
mutta eräänä päivänä,
se vain tapahtuu,
uskallat luottaa,
epävarmakin askel on ensimmäinen askel
Päiviä puhumatta,
sirpaleet lattialta kerätä
ne on liian terävät
Itselleen kannattaa olla rehellinen ja avoin,
vaik ei kaikkea kannata heti kaikille kertoa,
opettele olemaan luotettava,
harjoittele toisiin luottamista,
opettele olemaan luotettava,
harjoittele toisiin luottamista,
entä jos ne ei kuitenkaan ymmärrä, tajua,
sinun kokemustasi ei voi kukaan täysin kokea,
tämä tekee meistä ainutlaatuisia,
ja ei kaikkea ymmärtääkseen ja tukeakseen tarvitse kokea,
riittää kun on kokenut oman kipunsa,
se antaa kosketuspinnan toisiin ja kyvyn tuntea myötätuntoa,
meillä on kyky kokea myötätuntoa heikompaa kohtaan,
jos kyky tuntea myötätuntoa puuttuu,
on sitä suurempi syy itsetutkiskeluun,
ja aloittaa oma toipuminen,
kyky tuntea myötätuntoa on ihmisille keskeinen,
mutta itselle on myös tärkeää itsearvosteleminen, syytteleminen,
entä jos katselisit omaa menneisyyttä,
ymmärtävin sydämmin,
kipu estää ja rajoittaa elämän iloa,
toipuminen on palaamista ihmisyyteen,
palaamista kyykkyyn, rakastaa ja tehdä työtä,
rakastaa ja tehdä työtä,
rakastaa ja tehdä työtä,
Päiviä puhumatta,
sirpaleet lattialta kerätä
ne on liian terävät
Tarve tulla ymmärretyksi,
voi myös palvella torjuntaa,
en halua jakaa enkä luottaa koska,
sitä mitä tarvitsen en kuitenkaan saa,
ymmärtämystä, hyväksyntää,
torjunta tekee muurin ympärillesi,
toipumisessa ei olekkaan tärkeintä että,
muut ymmärtävät ja hyväksyvät sinut,
vaan se että näet itsesi rehellisesti,
hyväksyt näkemäsi,
ja sieltä pohjalta rakennat muutosta,
pyri olemaan itsellesi rehellinen,
rehellinen havainto,
on harvoin mieleinen,
mutta se on muuttumisen alku
Päiviä puhumatta,
sirpaleet lattialta kerätä,
ne on liian terävät.