Päiviä puhumatta,
ne kuluu kulumatta.
Just ja just jaksan vuokraa maksaa,
ruokaa suuhun laittaa.
Nukun liikaa, silti vituttaa herätä,
sirpaleet lattialta kerätä, ne on liian terävät,
mä nukun liikaa.
Raportoin en sääli,
ja tää on toinen ääni.
Eka kuuluu sisällä pääni,
toistan itseäni poistamassa itseäni.
En uskonut, nyt uskon,
raukka, aina kantapään kautta.
Heitän itseni hoitoon, pistäkää mut kuntoon.
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Kävin sun luona mielelläni, olisin halunnu jäädä siellä oli paremmin kun täällä.
Elämäntapa-kusettaja kusettaa itseään: vihreää rauhoittaa, valkoinen piristää.
Ne kysymykset on vastauksia, ne voi padota, mut ne ei katoa.
Pääsetsä terapiaan kuhan kuset purkkiin kaks' kuukautta ensin,
olo on vitun positiivinen niinkun siskon HIV-testi.
Joka päivä omassa kognitiivisessa terapiassa, kuka vittu sitä jaksaa?
Yritä olla selvinpäin, tuijota verenvuotoos.
Mulla on yrittäjän mahahaava,
kai ne haluu etten yritä vaan jään makaamaan.
Tunge niitä vitun lääkkeitä suuhun ja pidä se pääs kii.
Kunnes ne flippaa, tungetaan vankiloihin,
alunperin oltais kuuluttu sairaaloihin.
Kunhan kuori ei vuoda niin kaikki on OK,
ostakaa sille nyt vittu äkkiä jotain.
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Kävin sun luona mielelläni, olisin halunnu jäädä siellä oli paremmin kun täällä.
Elämäntapa-kusettaja kusettaa itseään: vihreää rauhoittaa, valkoinen piristää.
Ne kysymykset on vastauksia, ne voi padota, mut ne ei katoa.
Viattomat bisset puistossa,
Viattomat Spliffit puistossa,
Viattomat essot, kokaiini,
amfetamiini, heroiini,
mutterit, telaketjut, seroquelit,
ollaan tässä, tässä vaiheesa elämää,
yleensä vissiin herätään,
Kun jengi ympäriltä kuolee, tunkee piikkiä suoneen,
puukkoa nuolee, pojat ois aika päättää jotain,
elämä, tai sekoilu, se on niin toivotonta,
kun nää ovet näyttää aukeavan vaan yhteen suuntaan,
se joka sitä haluaa, ei siitä mitään tajua,
psyyke pysyy kasassa kemikaaleilla,
kun sadatta kertaa tarjotaan,
tarjonta luo kysynnän, kysyntä vastaa tarjontaa.
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Kävin sun luona mielelläni, olisin halunnu jäädä siellä oli paremmin kun täällä.
Elämäntapa-kusettaja kusettaa itseään: vihreää rauhoittaa, valkoinen piristää.
Ne kysymykset on vastauksia, ne voi padota, mut ne ei katoa.
(loppuspeak)
ne kuluu kulumatta.
Just ja just jaksan vuokraa maksaa,
ruokaa suuhun laittaa.
Nukun liikaa, silti vituttaa herätä,
sirpaleet lattialta kerätä, ne on liian terävät,
mä nukun liikaa.
Raportoin en sääli,
ja tää on toinen ääni.
Eka kuuluu sisällä pääni,
toistan itseäni poistamassa itseäni.
En uskonut, nyt uskon,
raukka, aina kantapään kautta.
Heitän itseni hoitoon, pistäkää mut kuntoon.
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Kävin sun luona mielelläni, olisin halunnu jäädä siellä oli paremmin kun täällä.
Elämäntapa-kusettaja kusettaa itseään: vihreää rauhoittaa, valkoinen piristää.
Ne kysymykset on vastauksia, ne voi padota, mut ne ei katoa.
Pääsetsä terapiaan kuhan kuset purkkiin kaks' kuukautta ensin,
olo on vitun positiivinen niinkun siskon HIV-testi.
Joka päivä omassa kognitiivisessa terapiassa, kuka vittu sitä jaksaa?
Yritä olla selvinpäin, tuijota verenvuotoos.
Mulla on yrittäjän mahahaava,
kai ne haluu etten yritä vaan jään makaamaan.
Tunge niitä vitun lääkkeitä suuhun ja pidä se pääs kii.
Kunnes ne flippaa, tungetaan vankiloihin,
alunperin oltais kuuluttu sairaaloihin.
Kunhan kuori ei vuoda niin kaikki on OK,
ostakaa sille nyt vittu äkkiä jotain.
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Kävin sun luona mielelläni, olisin halunnu jäädä siellä oli paremmin kun täällä.
Elämäntapa-kusettaja kusettaa itseään: vihreää rauhoittaa, valkoinen piristää.
Ne kysymykset on vastauksia, ne voi padota, mut ne ei katoa.
Viattomat bisset puistossa,
Viattomat Spliffit puistossa,
Viattomat essot, kokaiini,
amfetamiini, heroiini,
mutterit, telaketjut, seroquelit,
ollaan tässä, tässä vaiheesa elämää,
yleensä vissiin herätään,
Kun jengi ympäriltä kuolee, tunkee piikkiä suoneen,
puukkoa nuolee, pojat ois aika päättää jotain,
elämä, tai sekoilu, se on niin toivotonta,
kun nää ovet näyttää aukeavan vaan yhteen suuntaan,
se joka sitä haluaa, ei siitä mitään tajua,
psyyke pysyy kasassa kemikaaleilla,
kun sadatta kertaa tarjotaan,
tarjonta luo kysynnän, kysyntä vastaa tarjontaa.
Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.
Kävin sun luona mielelläni, olisin halunnu jäädä siellä oli paremmin kun täällä.
Elämäntapa-kusettaja kusettaa itseään: vihreää rauhoittaa, valkoinen piristää.
Ne kysymykset on vastauksia, ne voi padota, mut ne ei katoa.
(loppuspeak)