Sun tyynen-helteisissä auterissas
on ukkosilmaa aina vaanivaa,
vavahtelevaa pedon-uinuntaa -
ah, kissankynnet piilee sametissas.
Salaisen sielunmeren kuultavainen
oot kalvo, jossa lumpeet päilyvät.
Mut pohjallas on varjot himmeät
ui siellä mustekalan kuvajainen.
Oot arvoitusten meri, vailla rajaa.
Ain' uusin, avartuvin taivahin
ja uusin, toivottimin syvyyksin
sä houkuttelet syliis sukeltajaa.
Tuot esiin koralleja, kultahiekkaa,
kun heräät nousuvesi suudelmain;
taas peityt varjoin, olet kaihi vain -
oi katse, kaksiteräisempi miekkaa.
on ukkosilmaa aina vaanivaa,
vavahtelevaa pedon-uinuntaa -
ah, kissankynnet piilee sametissas.
Salaisen sielunmeren kuultavainen
oot kalvo, jossa lumpeet päilyvät.
Mut pohjallas on varjot himmeät
ui siellä mustekalan kuvajainen.
Oot arvoitusten meri, vailla rajaa.
Ain' uusin, avartuvin taivahin
ja uusin, toivottimin syvyyksin
sä houkuttelet syliis sukeltajaa.
Tuot esiin koralleja, kultahiekkaa,
kun heräät nousuvesi suudelmain;
taas peityt varjoin, olet kaihi vain -
oi katse, kaksiteräisempi miekkaa.