Miksi en saanut lapsena kuolla,
Uinua pienenä unholaan?
Saisin nyt liidellä tähdissä tuolla
Vapaana vaivoista tuskien maan.
Kaunis ois ollut uinua pienon,
Vaipua kirstuun valkoiseen.
Soidessa enkelihymnien vienon
Liidellä kotiin taivaiseen.
Ihana ollut ois lapsukaisen
Uinua kehdon lie kultaan.
Tuteissa äityen armahaisen
Häipyä lauluhun rauhaisaan.
Nukkua ennen kuin usvaiset pilvet
Sumensi armahan aamunkoin.
Elämän erheet ja valheiset ilveet
Tummia tunteita rintaan toi.
Vaipua varhain, kun huomen rusko
Päivyen enteitä esiin toi.
Rinnassa rauha ja lapsuuden usko
Vielä kun viaton unelmoi.
Silloin, kun elämä synkkine syineen
Vielä ei turmellut tuudittavaa,
Syvien syntien hallatar hyinen
Henkinyt viimaansa kuolettavaa.
Synkkä ja raskas on elämän taakka:
Harteilla painaa, kasvoille lyö.
Tuskaa, taistoa iltahan saakka,
Kunneka kuolon saapuvi yö.
Miksi en saanut lapsena kuolla,
Kun oli onneni valkoinen?
Tarvinnut ei olis surra, ei huolla,
Taistella taistoja turhuuden.
Uinua pienenä unholaan?
Saisin nyt liidellä tähdissä tuolla
Vapaana vaivoista tuskien maan.
Kaunis ois ollut uinua pienon,
Vaipua kirstuun valkoiseen.
Soidessa enkelihymnien vienon
Liidellä kotiin taivaiseen.
Ihana ollut ois lapsukaisen
Uinua kehdon lie kultaan.
Tuteissa äityen armahaisen
Häipyä lauluhun rauhaisaan.
Nukkua ennen kuin usvaiset pilvet
Sumensi armahan aamunkoin.
Elämän erheet ja valheiset ilveet
Tummia tunteita rintaan toi.
Vaipua varhain, kun huomen rusko
Päivyen enteitä esiin toi.
Rinnassa rauha ja lapsuuden usko
Vielä kun viaton unelmoi.
Silloin, kun elämä synkkine syineen
Vielä ei turmellut tuudittavaa,
Syvien syntien hallatar hyinen
Henkinyt viimaansa kuolettavaa.
Synkkä ja raskas on elämän taakka:
Harteilla painaa, kasvoille lyö.
Tuskaa, taistoa iltahan saakka,
Kunneka kuolon saapuvi yö.
Miksi en saanut lapsena kuolla,
Kun oli onneni valkoinen?
Tarvinnut ei olis surra, ei huolla,
Taistella taistoja turhuuden.