Vastapäisen talon takaa kuu väläyttää
Paljaat kasvonsa ja kaiken haalistaa.
Koira kuuta ulvoo, isäntänsä herättää.
Hän kiroillen koiran vaientaa.
Valtakunta valmistautuu yöhön hopeiseen,
Joku valvoo, toinen melkein nukahtaa.
Tällaisina öinä ajatukset selkenee.
Joka valvoo, ihmettelee pienuuttaan.
kertosäe:
Taas unissaan koko kaupunki nukkuu,
Tietää ei saa, mihin unissaan käy.
Yön hämärään koko kaupunki hukkuu
Taas unissaan, eikä saattajaa näy.
Baaritiskin takaa mies väläyttää
Vanhan vitsin, sille yksin nauraa saa.
Vaimonsa viimeisen markan napauttaa
Pajatsoon, ja senkin häviää.
Minä kuuta katson itsekseni miettien,
Mahdatkohan säkin nähdä sen.
Kuun kanssa vietän tätä yötä valvoen,
Sen kautta otan sinuun yhteyden.
kertosäe
Paljaat kasvonsa ja kaiken haalistaa.
Koira kuuta ulvoo, isäntänsä herättää.
Hän kiroillen koiran vaientaa.
Valtakunta valmistautuu yöhön hopeiseen,
Joku valvoo, toinen melkein nukahtaa.
Tällaisina öinä ajatukset selkenee.
Joka valvoo, ihmettelee pienuuttaan.
kertosäe:
Taas unissaan koko kaupunki nukkuu,
Tietää ei saa, mihin unissaan käy.
Yön hämärään koko kaupunki hukkuu
Taas unissaan, eikä saattajaa näy.
Baaritiskin takaa mies väläyttää
Vanhan vitsin, sille yksin nauraa saa.
Vaimonsa viimeisen markan napauttaa
Pajatsoon, ja senkin häviää.
Minä kuuta katson itsekseni miettien,
Mahdatkohan säkin nähdä sen.
Kuun kanssa vietän tätä yötä valvoen,
Sen kautta otan sinuun yhteyden.
kertosäe