Pientareet kuluneet vuosien saatossa on sateet huuhdelleet. Pysähdyn ja nyt tutun maiseman mä nään, sen huomaan muuttuneen, vanhentuneen
Kivinen on tie, joka eteenpäin vie halki peltojen, maan laulun kuulen. Siniset on järvet ja hiljaisuuden, minä tunnen sen tuulen, on kaikki kohdallaan
Pysähdyn ja huokaan tutun talon edessä, muistot täyttää mieleni. Näillä portailla haavat pahimmatkin paikattiin, se oli silloin entä nyt kun palaan kotiin
Kivinen on tie, joka eteenpäin vie halki peltojen, maan laulun kuulen. Siniset on järvet ja hiljaisuuden, minä tunnen sen tuulen, on kaikki kohdallaan
Kivinen on tie, joka eteenpäin vie halki peltojen, maan laulun kuulen. Siniset on järvet ja hiljaisuuden, minä tunnen sen tuulen, on kaikki kohdallaan
Kivinen on tie, joka eteenpäin vie halki peltojen, maan laulun kuulen. Siniset on järvet ja hiljaisuuden, minä tunnen sen tuulen, on kaikki kohdallaan
Pysähdyn ja huokaan tutun talon edessä, muistot täyttää mieleni. Näillä portailla haavat pahimmatkin paikattiin, se oli silloin entä nyt kun palaan kotiin
Kivinen on tie, joka eteenpäin vie halki peltojen, maan laulun kuulen. Siniset on järvet ja hiljaisuuden, minä tunnen sen tuulen, on kaikki kohdallaan
Kivinen on tie, joka eteenpäin vie halki peltojen, maan laulun kuulen. Siniset on järvet ja hiljaisuuden, minä tunnen sen tuulen, on kaikki kohdallaan