Oli kapteeni sidottu ruoriin
Se kitui kauan ja huokaisten kuoli
Minä olin ainoa eloonjäänyt
Ja minä olin mielipuoli
Aika juoksi kuin paksu köysi
Laivan keinuvan partaan yli
Mua kauan kuiskaten luoksensa kutsui
Meren vihreä messinkisyli
Mä juoksin keltaista pohjaa pitkin
Hiukset hitaasti hulmuten
Ja näin kun valtava hukkunut armeija
Juhli keskellä hylkyjen
Ja niin seilas tämän kaupungin rantaan
Mies hullu ja niin väsynyt
Sanoi ihmiset jotka mut herätti
Se on merestä löytynyt
kertosäe:
Merestä löytynyt, merestä löytynyt
Merestä löytynyt
Mä otin vaimoksi satamahuoran
Viinan viemän ja nälkiintyneen
Me tehtiin seitsemän likaista lasta
Kapakan porstuan nurkkaukseen
Nuorin niistä on nimeltään Maanantai
Vanhin sokea Sunnuntai
Ne myyvät torilla haisevaa silakkaa
Ne sitä laivoista varastaa kai
Ja minä katselen maailman menoa
Silmät pyöreinä vilkkuen
Täällä ihmisten kruunu on himmeä
Ja ne kuolevat irvistäen
Tämän kaiken oon nähnyt ennenkin
Kun olen matkoillani eksynyt
Mutta minä olen aivan hiljaa
Minä merestä löytynyt
kertosäe
Niin kovin kepeiden tuulien mukana
Täällä huojuvat ihmiset
Ja rahan mereen kiveksi kirnuttuun
Ovat tuhannet jo hukkuneet
Täällä jätetään syömättä ruokaa
Ja hattu keikarin ostetaan
Ja sitten leipäpalan vuoksi
Takapihalle mies tapetaan
Täällä ruoreihin sidotut kapteenit
Ohjaa myrskyssä laivojaan
Ja ruuman kätköissä juhlivat peijoonit
Ahneus paukkuen ahtereistaan
Joskus sattunut on ehkä niin tai näin
On laiva karille rysähtänyt
Siitä minä olen aivan hiljaa
Se kitui kauan ja huokaisten kuoli
Minä olin ainoa eloonjäänyt
Ja minä olin mielipuoli
Aika juoksi kuin paksu köysi
Laivan keinuvan partaan yli
Mua kauan kuiskaten luoksensa kutsui
Meren vihreä messinkisyli
Mä juoksin keltaista pohjaa pitkin
Hiukset hitaasti hulmuten
Ja näin kun valtava hukkunut armeija
Juhli keskellä hylkyjen
Ja niin seilas tämän kaupungin rantaan
Mies hullu ja niin väsynyt
Sanoi ihmiset jotka mut herätti
Se on merestä löytynyt
kertosäe:
Merestä löytynyt, merestä löytynyt
Merestä löytynyt
Mä otin vaimoksi satamahuoran
Viinan viemän ja nälkiintyneen
Me tehtiin seitsemän likaista lasta
Kapakan porstuan nurkkaukseen
Nuorin niistä on nimeltään Maanantai
Vanhin sokea Sunnuntai
Ne myyvät torilla haisevaa silakkaa
Ne sitä laivoista varastaa kai
Ja minä katselen maailman menoa
Silmät pyöreinä vilkkuen
Täällä ihmisten kruunu on himmeä
Ja ne kuolevat irvistäen
Tämän kaiken oon nähnyt ennenkin
Kun olen matkoillani eksynyt
Mutta minä olen aivan hiljaa
Minä merestä löytynyt
kertosäe
Niin kovin kepeiden tuulien mukana
Täällä huojuvat ihmiset
Ja rahan mereen kiveksi kirnuttuun
Ovat tuhannet jo hukkuneet
Täällä jätetään syömättä ruokaa
Ja hattu keikarin ostetaan
Ja sitten leipäpalan vuoksi
Takapihalle mies tapetaan
Täällä ruoreihin sidotut kapteenit
Ohjaa myrskyssä laivojaan
Ja ruuman kätköissä juhlivat peijoonit
Ahneus paukkuen ahtereistaan
Joskus sattunut on ehkä niin tai näin
On laiva karille rysähtänyt
Siitä minä olen aivan hiljaa