Rannalle himmeän lahden
Aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
Taakka jo laskettu on.
Taattoa muista sä silloin,
Askel jo uupunut on,
Lapset ja lastemme lapset,
Teidän nyt vuoronne on.
kertosäe:
Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
Muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
Himmetä ei muistot koskaan saa!
Hymni soi holvissa hiljaa,
Tummana kaipuuta soi.
Aika on korjannut viljaa,
Sarka jo kynnetty on.
Ammoin me marssimme kahden,
Tulta löi taivas ja maa.
Rannoilta Äänisen lahden,
Kelle nyt kertoa saa?
kertosäe
Laineissa Laatokan mahti,
Kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
Konsa on koittava koi.
Ylväänä Karjalan heimo
Tuskaansa kantanut on.
Maa-äiti suojaansa sulkee,
Vartija poissa jo on.
kertosäe
Aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
Taakka jo laskettu on.
Taattoa muista sä silloin,
Askel jo uupunut on,
Lapset ja lastemme lapset,
Teidän nyt vuoronne on.
kertosäe:
Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
Muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
Himmetä ei muistot koskaan saa!
Hymni soi holvissa hiljaa,
Tummana kaipuuta soi.
Aika on korjannut viljaa,
Sarka jo kynnetty on.
Ammoin me marssimme kahden,
Tulta löi taivas ja maa.
Rannoilta Äänisen lahden,
Kelle nyt kertoa saa?
kertosäe
Laineissa Laatokan mahti,
Kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
Konsa on koittava koi.
Ylväänä Karjalan heimo
Tuskaansa kantanut on.
Maa-äiti suojaansa sulkee,
Vartija poissa jo on.
kertosäe