Kun kaukana sä olet siellä jossain,
tunnen toisinaan yhä tuoksus sun.
Joskus pelkään näemmekö enää koskaan,
ei aina järjen ääntä kuule sydän mun.
Ja kun tänään tiedän kohtaavamme jälleen,
en malttais hetkeäkään enää odottaa.
Ja jos paljon rakastinkin sua ennen,
nyt yhä hurjempana tunne elää vaan.
Kristian, ethän vuokseni kovin kauaa emmi,
Kristian, sulle korvaan kuiskaan suloisemmin.
Minut kirkkoon vie niin suudellaan,
on sinetöity lupaus huulillain.
Kristian, sä annat toivon paremman.
elämääkin suuremman.
Niin paljon tiesin tekeväni väärin,
paljon sanoja nyt toisin sanoisin.
Ei loukata voi toista mielin määrin.
Sen ajan kanssa viimein opinkin.
Rakkaus vahvistanut on mun sydänkuorta,
elon karikotkin kanssas kestäisin.
Nyt tiedän, etten tahdo mitään muuta,
sun kanssas elämässäin kaiken jakaisin.
Kristian, ethän vuokseni kovin kauaa emmi...
tunnen toisinaan yhä tuoksus sun.
Joskus pelkään näemmekö enää koskaan,
ei aina järjen ääntä kuule sydän mun.
Ja kun tänään tiedän kohtaavamme jälleen,
en malttais hetkeäkään enää odottaa.
Ja jos paljon rakastinkin sua ennen,
nyt yhä hurjempana tunne elää vaan.
Kristian, ethän vuokseni kovin kauaa emmi,
Kristian, sulle korvaan kuiskaan suloisemmin.
Minut kirkkoon vie niin suudellaan,
on sinetöity lupaus huulillain.
Kristian, sä annat toivon paremman.
elämääkin suuremman.
Niin paljon tiesin tekeväni väärin,
paljon sanoja nyt toisin sanoisin.
Ei loukata voi toista mielin määrin.
Sen ajan kanssa viimein opinkin.
Rakkaus vahvistanut on mun sydänkuorta,
elon karikotkin kanssas kestäisin.
Nyt tiedän, etten tahdo mitään muuta,
sun kanssas elämässäin kaiken jakaisin.
Kristian, ethän vuokseni kovin kauaa emmi...