Susi-ihminen Lyrics

Ihmiset retuuttaa ruhojaan,
jokin ajaa ne juoksemaan:
raja on ylitetty länttä kohden
Yksi kaatuu ja haavoittuu, jälkeen
jääminen on laumasta suora seuraus
Tarkkaan on haisteltava mihin astuu

Kohta omin avuin taakkaansa taas
yksinäinen mies jaloilleen nostaa
Lauma on saatava kiinni kun on valoa

Tai hänestä tulee vuorollaan saalis,
jahdattu, kituva; helppo maali
Tälläkin kertaa juostaan kilpaa,
eri syystä, samaan suuntaan

Kaikki toivo nyt pantava on
lauman pysäyttävään taukoon
että turvan lajinsa saisi

Matkan taittuessa, voimien laantuessa,
ainoa toivonsa on juoksu loputon
Kylmä maa, vieras maa
Syksy loppuu kun talvi saa
Yksi luoti puhtainta hopeaa
kaksi petoa katoaa

Yksi laumasta miettii:
"Se en onneksi ollut minä
Jos koskaan kotiin päästään,
ketkä meistä ovat hengissä?"

Leukaperät veressä, sydän kylmänä
rajan tällä puolen on vain nieltävä
Kauas ehtivät muut, nyt sataa:
polunkin on sulattanut edestä ja takaa
Alasti ja haavoilla ojassa hän makaa

Saaliille pelko on pedon enne
Pedosta nälkä vie myöskin hengen
ellei toinen peto ehdi niitäkin ennen

Miehellä on ulvontaan voimia, ääneen surkeaan,
on hetken enää tajuissaan

Kuutamon nousun valossa, tutut kasvot palaavat
nälkäisinä juoksusta
Pian punertuu maa
Pian lämpenee maa