hän on sateinen päivä ja talvinen yö
hän on routainen tie joka jalkoja syö
hän on kesäinen ilta ja rannalla puu
suomen neito
hänen hymynsä käskenyt on etelään
vaikka pohjoisen viima on silmissään
hän on idästä noussut ja mua mukanaan
vaatii länteen laskeutumaan
vaikka mä kulkisin, hänet päästä jalkoihin
hän ei anna mun seisahtua.
vaikka mä sulkisin, verhoni iltaisin
hän aina katselee mua.
minä laulan sen tähden et hän päättää
minun sydämen pyörääni pyörittää
niinkuin pedotkin ulvoneet on kuutamoon
suomen neidolle lauluni soikoon
vaikka mä sulkisin, verhoni iltaisin
hän aina katselee mua.
vaikka mä kulkisin, hänet päästä jalkoihin
hän ei anna mun seisahtua.
hän on sateinen päivä ja talvinen yö
hän on routainen tie joka jalkoja syö
niinkuin pedotkin ulvoneet on kuutamoon
suomen neito
suomen neidolle lauluni soikoon
hän on routainen tie joka jalkoja syö
hän on kesäinen ilta ja rannalla puu
suomen neito
hänen hymynsä käskenyt on etelään
vaikka pohjoisen viima on silmissään
hän on idästä noussut ja mua mukanaan
vaatii länteen laskeutumaan
vaikka mä kulkisin, hänet päästä jalkoihin
hän ei anna mun seisahtua.
vaikka mä sulkisin, verhoni iltaisin
hän aina katselee mua.
minä laulan sen tähden et hän päättää
minun sydämen pyörääni pyörittää
niinkuin pedotkin ulvoneet on kuutamoon
suomen neidolle lauluni soikoon
vaikka mä sulkisin, verhoni iltaisin
hän aina katselee mua.
vaikka mä kulkisin, hänet päästä jalkoihin
hän ei anna mun seisahtua.
hän on sateinen päivä ja talvinen yö
hän on routainen tie joka jalkoja syö
niinkuin pedotkin ulvoneet on kuutamoon
suomen neito
suomen neidolle lauluni soikoon