Pikajuna Meksikon
Halki kiitää, yö jo on,
Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää.
Haukku kuuluu kojootin,
Häipyy meluun veturin,
Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää.
Ensiluokan vaunussa
Uninen on tunnelma,
Matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat.
Silloin vauhti hiljenee
Ja melkein pysähtyy
Missä lienee pysähdyksen syy?
Jarrut pyöriin kirskahtaa,
Vaunun ovi aukeaa,
Sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa:
Pikku-Pete, Iso-Pat,
Gangstereita molemmat,
k**painenkin suurta reikärautaa heiluttaa.
"Kädet ylös, gentlemen!",
Huutaa käskyn terävän
Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee.
"Viisainta, kun jokainen nyt lompsan aukaisee,
Kuula sille, joka kenkkuilee."
Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi,
Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein,
Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot,
Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein.
Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää.
Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan:
"Miehet lyödään tainnoksiin, mutt' naiset viedään pois
Lempimättä nyt en olla vois."
Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi
k**ppaninsa sanoja ja kohta murahtaa:
"Okei, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin
Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa."
Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta,
Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Señores,
Meille tehkää mitä vain mutt' naiset säästäkää,
Muuten teistä kehno muisto jää."
Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus.
Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa.
Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias
Vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa.
Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien
Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan:
"Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee,
Tehdään niin kuin rosvot määräilee.
Huhheijaa, tehdään niin kuin rosvot määräilee.
Huhheijaa, tehdään niin kuin rosvot määräilee."
Halki kiitää, yö jo on,
Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää.
Haukku kuuluu kojootin,
Häipyy meluun veturin,
Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää.
Ensiluokan vaunussa
Uninen on tunnelma,
Matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat.
Silloin vauhti hiljenee
Ja melkein pysähtyy
Missä lienee pysähdyksen syy?
Jarrut pyöriin kirskahtaa,
Vaunun ovi aukeaa,
Sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa:
Pikku-Pete, Iso-Pat,
Gangstereita molemmat,
k**painenkin suurta reikärautaa heiluttaa.
"Kädet ylös, gentlemen!",
Huutaa käskyn terävän
Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee.
"Viisainta, kun jokainen nyt lompsan aukaisee,
Kuula sille, joka kenkkuilee."
Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi,
Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein,
Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot,
Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein.
Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää.
Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan:
"Miehet lyödään tainnoksiin, mutt' naiset viedään pois
Lempimättä nyt en olla vois."
Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi
k**ppaninsa sanoja ja kohta murahtaa:
"Okei, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin
Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa."
Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta,
Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Señores,
Meille tehkää mitä vain mutt' naiset säästäkää,
Muuten teistä kehno muisto jää."
Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus.
Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa.
Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias
Vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa.
Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien
Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan:
"Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee,
Tehdään niin kuin rosvot määräilee.
Huhheijaa, tehdään niin kuin rosvot määräilee.
Huhheijaa, tehdään niin kuin rosvot määräilee."